1. luukku

Tänään mennään vähän semmoisella "A Day in the Life" -teemalla. Eli yksinkertaisesi kerron tästä yhdestä päivästä, mitä tapahtui ja sitä rataa. Tylsäähän se on, mutta ei käy valittaminen. Onhan se silti ihan kivaa.

Aamu:

Herään ennen seitsemää muun perheen mölyyn. Käännän kuitenkin kylkeä ja jatkan uniani puoleen kahdeksaan, sillä minun täytyy ehtiä bussiin vasta 8.25.

Otan aamun liian rennosti. Lopulta kipitän pikavauhtia pysäkille ja ehdin hyvin bussiin.  En ehtinyt edes harjata hiuksiani aamulla, yhyy. 

Koulu alkaa 9.30. Sitä ennen istun käytävällä olevalla sohvalla 45 minuuttia musiikkia kuunnellen. Päivän soundtrackiin on kuulunut: 

Marianas Trench - Haven't Had Enough
Hedley - Kiss You Inside Out

Päivä:
Koulussa psykologiaa, hyppy ja historiaa.
Hyppytunnilla alan suunnittelemaan neulekuviota, josta pitäisi tulla Afrikan mantereen näköinen. En tiedä miksi, mutta olen silti innostunut tästä "projektin" alusta. Haluan kerrankin suunnitella jotain ihan omaa. Tämä on myös keino paeta velvollisuuksi, kuten historian tutkielmaa, joka pitäisi palauttaa perjantaina.

Myöhemmin:
Tarkoitus oli tavata kaverin kanssa, mutta se menikin sitten pipariksi. Ehkä myöhemmin viikolla sitten.
Nyt istun lattialla ja kirjoitan, mietin syntyjä syviä. Ja saan ruokaa.

Joulun odotuksen tunnelmissa näkemisiin, tavatkaamme huomenna!

Koska joulu

Olen herkkulakossa jouluaattoon saakka. Pöydälläni kököttää suklaakalenteri. Huomenna on joulukuun ensimmäinen päivä. Argh.

Siispä. Tästä lähin tämä pieni sivu olkoot joulukalenterini suklaideni odottaessa jouluaaton ylensyömistä. Tehtävä menee siis näin: joulukuun jokaisena päivänä jaan kyseisen päivän lukumäärän verran asioita. Ne voivat olla randomeja faktoja minusta, top-lista miehistä, jotka ovat mielestäni seksikkäitä, lempikirjani, syitä, miksi en meikkaa tai tulevaisuudenhaaveitani. Mitä tahansa voi odottaa. Hyvässä lykyssä valokuviakin voi olla tarjolla. Parastahan tässä ideassa on, että siihen voi tarttua kuka tahansa. En halua tehdä tästä haastetta, mutta olisi tietenkin mukavaa, jos joku tämän löytäisi ja päättäisi tehdä saman. Ilmoitathan itsestäsi siinä tapauksessa minulle! 

Lyhyen tilannepäivityksen myötä poistun takavasemmalle, alias pehkuihin. Nukkumaan. Krooh pyyh. Nähkäämme huomenissa. 

Buona notte ja sitä rataa... 

Nostan pääni puskasta!

Heipparallaa!

Olen varmaan maailman huonoin bloggaaja, kirjoittaminen on kausiluontoista ja saadessani hyvän idean se yleensä unohtuu se siliän tien. En enää edes muistanut, miten tänne pääsee kirjautumaan... Vitsi vitsi. Olen vain ollut laiska. Enkä muuten edes muistanut, millainen tämän blogin ulkoasu oli. Hupsista.

Noh, vuosi vierähti niin että humahti. Muutamia infomatsuuneja minusta, mitä ehkä kannattaisi tietää nyt:
1) Kyllä, olen edelleen Apinan kanssa yhdessä ja hyvin pyyhkii. Tuossa pari päivää takaperin oli itse asiassa meidän 2-vuotis vuosipäivämme.
2) Olen IB-abi. Ja se on tuskallista.
3) Tällä hetkellä työn alla ovat joululahjat läheisille ihmisille, jipii (kyllä, lokakuussa)
4) Tanssin viime helmikuussa Wanhat. Kyllä, Apinan kanssa.
5) Leikkasin Wanhojen jälkeen tukkani täysin lyhyeksi
6) Kaduin sitä
7) Nyt kasvatan tukkaani takaisin
8) Sain elokuussa ajokortin
9) Niin, ja olen nyt täysi-ikäinen
10) Ajattelen nykyisin 50-60% ajasta englanniksi ja unenikin alkavat kallistua sinne suuntaan.

Muuta sanottavaa? Ei oikeastaan tällä erää.

PAITSI!

Olen tässä jo jonkin aikaa haaveillut välivuodesta vapaaehtoistyöntekijänä jossain kaukana. Löysin Maailmanvaihdon ja nyt se taita sitten olla menoa. Pakkohan sinne on hakea, vaikka ei pääsisikään! Täytyy vain pitää sitten huolta, että pääsen yhteishaussa haluamaani opiskelupaikkaan, sillä haluaisin 12kk:n ohjelmaan... Mikä tarkoittaisi tietenkin sitä, etten voisi osallistua seuraavaan yhteishakuun, mikä taas tietäisi toista välivuotta enkä ole kovinkaan innostunut kyseisestä ideasta. Tietty, tätä suurempi ongelma onkin sitten tällaisen matkan kustantaminen, mikä onkin sitten ihan eri juttu... Mutta tosiaan, jos päätän tällaiseen hakea, postailen tänne sitten hakuprosessin vaiheita. Jos projekti taas etenee parempaan päin, ts. pääsen vapariks ja raha-asiat saadaan hoitoon, voi olla että luon sille sitten oman bloginsa.

Tämä tästä sitten. Lopetan töksäyttäen, kuten aina.
Farewell and see you soon!